Neulegraffiti

Ensimmäinen neulegraffitini löytyy Viinikan liikenneympyrästä. "Good luck":

Syksy ja syys-ketutus.

Mikähän siinä on, että aina kun EI tarvitsisi, niin hajoaa elektroniikka? Kamerani, joka on ollut käytössä noin 6 vuotta, päätti alkaa kenkkuilemaan, välillä toimii näyttö, sitten kun sen jättää pöydälle tyhjenemään (ladattavat patterit), niin se toimii taas. Välillä.
Uusi pitäisi ilmeisesti ostaa. Ihan kuin olisi varaa.

Fidan mainoskortista tehty magneetti, liimasin kuvan vahvalle kartongille ja päällystin Glossy Accents-lakalla:


Kuivuneet kukat tuovat auttamattomasti mieleen, että kohta sataa ehkä lunta.


Päätin olla huolehtimatta, sen sijaan ostin muffinssi-pannun ja tein mustikka-banaani-muffinsseja.





Ja taikinaa lusikasta.

Kivaa oli.

Lisää, kiitos.

Odotan.

On olemassa kirjailija, joka ei koskaan petä minua. Hänen nimensä on David Almond ja jokaikinen kerta kun tartun hänen uuteen kirjaansa, tiedän, että rakastun siihen ja että itken vähintään kerran.
Ehdotin kirjastolle "Clay"-teoksen hankkimista, se hankittiin ja nyt ilmeisesti hankitaan loputkin Davidin kirjat ehdottomatta. Ihanaa.



Ihanaa ja jännittävää on myös elämäni ensimmäinen burlesque-tapahtuma Klubilla lauantaina, Circus meets Burlesque. Olen iloinen, että ehdin vielä saada lipun, jännittää, koska olen menossa yksin.
Nähdäänkö siellä?

Jes!

Lukiessani J. R. Wardin upeaa Black Dagger Brotherhood-kirjasarjaa, löysin sieltä sanan, joka jostakin syystä kutittaa korvaani herkullisesti: SHITKICKERS. Tarkoittaen kunnon painavia, teräskärkisiä maihareita, joita BDB:n porukka käyttää.
En löytänyt ihan sellaisia, mutta kunnon syys/talvi-saappaat kuitenkin, 4 euroa kirppikseltä. IHANAT!





Fangbanger-paitani kertoo myös toisesta fandomistani, True Blood-sarjasta. Team Eric.

Ja parasta maailmassa? Täysi tee-rasia.