Ystäväni kissa, jolle olen pitänyt seuraa muutaman päivän ajan. Elmeri (tyttö) löytyi kolmen päivän ikäisenä Joensuun läheltä metsästä. Eräs nainen piti siitä kovasti huolta ja nyt tyttönen on aika valtava, paksukarvainen roikale. Se ei ole ollenkaan kissamainen, se ei mau'u vaan kurisee (ja osaa suomea yhden sanan verran, kun siltä kysyy "Onko Elmeri mun vauva?", se vastaa "Vauva!"), noutaa hiirtä (joiden suhteen se on todella ronkeli, ainoastaan Noksopin "peltohiiret" kelpaavat), eikä ole sylikissa. Paitsi olen huomannut muutoksen sylittelyssä nyt. Elmeri kurisee tietyllä tavalla kun se haluaa syliin, vapaaehtoisesti se ei tule. Sitä saa silittää ja paijata noin kymmenen minuuttia, jonka jälkeen se hyppää pois.
Kerran aiemmin se on istunut sylissäni melkein tunnin.
Nyt se mulkoilee minua pyykkikorin päältä kovin mustasukkaisen näköisenä. Pitäisi varmaan leikkiä sen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti